Minun ihana perheeni!! heartheartheartheartheart


Olipa mainio reissu autolla täältä Pietarista Tallinnaan! Narvan kautta siis menimme, ja ylitys onnistui perjantaina oikein helposti. Lähdimme ajoissa, jotta vältimme Pietarin ruuhkat. Olimme autossa klo 8, perillä Tallinnassa klo 15 (klo 14 Pietarin aikaa). Perjantaina olikin kaunis sää, ja kiertelimme vanhaa kaupunkia. Onneksi teimme sen, sillä seuranneet päivät olivat enemmän tai vähemmän vilpoisia ja sateisia sekä tuulisia (rauhoitti ehkä suomalaisten ryyppäämistä, mutta kyllä sai taas hävetä. Turisteja oli paljon, mutta ketkä olivat äänekkäitä kännisiä turisteja?).

Hankimme 72 tunnin Tallinn Cardin, joka osoittautui hintansa arvoiseksi. Nimittäin ilman korttia (meidän perheelle maksoi yhteensä 140 euroa!) olisimme sään takia käyneet varmasti vähemmän kohteissa, nyt kävimme paikoissa, jotka olivat ilmaisia ja avoinna - juhannuksen vuoksi monet paikat olivat kiinni ja maanantaisin melkein joka museo muutenkin. Lisäksi onneksi menimme omalla autolla - olisi ollut todella kurjaa odotella bussia tai ratikkaa kurjassa säässä. Kävimme seuraavissa paikoissa:

* Tallinnan eläintarhassa (eläimillä suht hyvät olot, mutta mm. jääkarhuilla vielä neuvostoaikaiset, iso eläintarha jännästi lähellä asustusta)
* Tv-tornissa (hyi että oli korkealla, mutta siellä oli kiva interaktiivinen näyttely)
* Kalev Spa:ssa lapset viihtyivät, ja siellä sai uida melko rauhassa matkaa, kun menimme heti aamulla
* Tallinnan ulkoilmamuseossa (alue on v a l t a v a, taisimme olla ainoat koko alueella, koska sää oli sateinen. Hyvällä säällä varmaan huikea ja hyttysiä vähemmän.
* Ahhaa -tiedekeskus Heurekan jälkeen tuntui pikkuriikkiseltä, mutta pari tuntia siellä kului aikaa. Sinne oli muuten hankala löytää
* Lentosatama oli mieletön kokonaisuus! Vaikka vihaan kaikenlaisia aseita, niin tuolla oli paljon muutakin nähtävää. Mainio paikka!
* Hop on Hop off -bussilla tehtiin yksi kiertoajelu.





Asuimme Viru-hotellissa, joka oli ihan ok. Meidän piti vielä tehdä hotellissa opastettu museokierros, mutta emme ehtineet. No, ensi kerralla.



Norsut eläintarhassa, niillä aikas mukavat ulkotilat kyllä, sisätilat surkean pienet...

Jääkarhu neuvostoaikaisessa "kodissaan" pyöri kehää....



Tallinnassa oli isot alet, mutta en sanoisi, että mitään sieltä saisi erityisen halvalla. En minä ainakaan osannut sitten etsiä... Suomen hinnoissa vielä alenkin jälkeen, ainakin eräässä kameraliikkeessä, jossa Tuomas piipahti. Se kamera, jonka Tuomas on ostanut 3 vuotta sitten noin 1000 eurolla, maksoi tuolla isojen -50% -lappusten saattelemana 500 euroa, ja kamerahan on jo "vanha" eikä Suomessa maksa enää edes tuota 500 euroa....

Kaubamajasta sai 20 prossan alea vaatteista, mutta ostimme sieltä vain miespuolisille suorat housut Kreetan reissua varten ja hellehatut. Minä sain Tallink Siljan Club One kortilla muutaman prossan pois yksistä sandaaleista, jotka ovat ihan samoissa hinnoissa Prismassa Suomessa. Mutta vanhat levisivät totaalisesti. Onneksi Tuomas saa vielä verot pois ostoksista, joten kaikenkaikkiaan pienet hankinnat tulivat muutaman prosentin halvemmiksi kuin jos olisimme ostaneet ne kaikki Suomesta. Ei mitään huikeita säästöjä siis meille.

Pellavaiset ruokaliinat oli tarkoitus ostaa, mutta en ehtinyt niitä etsimään edes. Jos sitten Viipurista löytäisin ne.

Ulkoilmamuseo on kaunis:



Tallinna on kerta kaikkisen kaunis paikka, ja niin paljon jäi näkemättä, että ensi kesänä taidamme mennä sinne uudelleen. Juhannus on aika hyvä aika matkata, jos kiinni olevat nähtävyydet eivät haittaa, sillä turisteja oli varmaan vähän vähemmän kuin esimerkiksi ensi viikonlopusta eteenpäin koko kesä.

Kuvia Narvasta:



Matka takaisinpäin alkoi siis eilen, tiistaina, noin klo 9 Tallinnan aikaa. Matka sujui ripeästi Narvaan asti, mutta siellä meille tottumattomille tuli yllätys, kun pitikin jonottaa kaupungin toisella puolella isolla parkkiksella omaa vuoroa rajanylitykseen. No, systeemihän on oikeasti huippujärkevä, koska kaupunki menisi muuten täysin tukkoon! Aikaa meillä meni siihen vaan turhaa, mutta ensi kerralla ei mene. Lisäksi jouduimme maksamaan ylityksestä 4,10 e, mikä myöskin oli iso ihmettelyn aihe. Saimme toki kuitin kyllä, vaikka virkailijat olivat melko kiukkusia viisisenttisistä, joita lompakon pohjilta kaivoin heille....

Mutta mennen tullen erityisesti Venäjän puoli toimi aivan loistavasti! Vaalimaalla kaikki rynnivät jonoihin ensin passien, sitten autopaperien kanssa ja jos autosi on jonon ensimmäisenä, mutta paperisi vasta viimeisenä, ei kukaan liiku takaasi mihinkään. Narvassa, siis Ivangorodissa, jokainen katsotaan järjestyksessä ja näin jono liikkuu koko ajan.

Narva on linnaltaan kaunis, mutta varmaankin Viron venäläisin kaupunki. Tallinnan kanssa rakennuskannaltaan kuin yö ja päivä, ja siksi mielenkiintoinen. On varmaan ollut hurjaa, kun kaupunki on laitettu kahtia joki rajana.

Viron puoli linnasta:


Ja Venäjän puoli:



Venäjän puolella teistä kolmisenkymmentä kilometriä on tällaista tietä. Ja silti siellä vaan ajetaan lujaa...



Ja näin, tervetuloa Pietariin!



Kaupungissa olimme Pietarin aikaa noin klo 18, kaksi tuntia meni ruuhkissa ja klo 20 olimme vihdoinkin kämpillä väsyneinä ja nälkäisinä, mutta turvallisesti. Ja aamulla klo 5 Tuomas heräsi ja lähti ekalla Allegrolla Hesaan päiväksi, nyt hän on jo tulossa takaisin viimeisellä Allegrolla. Muutama viikko vielä hänellä töitä lomaan, josta alku lomaillaan täällä ja sitten sinne Kreetalle viikoksi, ja sitten Tuomas tulee kanssamme vielä viikoksi Suomeen.

Huomenna tennis, ja matkavermeiden pesu jatkuu ja kauppareissu illalla. Sitten ollaankin melkein jo viikonlopussa, suuntana ehkä Viipuri, ehkä Peterhof tai molemmat tai ei kumpikaan.

Näin tämä kesä tässä kuluu! Ella katsoo elokuvaa, Aino pelaa ipadilla, Jere kokoaa pienoismalliautoaan ja kello on vähän yli 8 illalla. Tämä maatuska ryhtyy puuron keittoon!

Voikaa hyvin!

Mikäköhän auto tämä mahtaa olla...?? Jopa Jere meni sanattomaksi.